lauantai 2. maaliskuuta 2013

Istiqlal Moskeija

Jäi tammikuussa kirjoittamatta tästä Jakartan moskeijasta. Nyt päätin sitten oikein perehtyä asiaan. 

Kyseessä on siis Istiqlal moskeija, joka on Indonesian ja kaakkois-Aasian suurin moskeija. Moskeijaan oli mahdollisuus tehdä vierailu ja pakkohan se oli käyttää hyväksi, sillä usein ei tällaisia mahdollisuuksia tule. Ainakaan itse en ole ikinä moskeijassa vieraillut.

Kuva moskeijasta Monaksesta otettuna:




Parilla eurolla saatiin todella hyvä opas kertomaan meille moskeijasta ja kierrättämään läpi rakennuksen.

Ennen rakennukseen menoa minun piti peittää hiukseni huivilla, mutta aika rennolla tavalla, sillä itselläni näkyi välillä hiusraja eikä se ollut ongelma. Rakennukseen ei saanut myös astua kengät jalassa, joten kengät jouduimme jättämään rakennuksen ulkopuolelle. Itse kyllä tungimme ne reppuun, sillä meidän kengät pistivät muiden kenkien seasta vähän liikaa silmään.

Moskeija rakennettiin Indonesian itsenäisyyden kunniaksi. Moskeijan nimi "Istiqlal" on arabiankieltä ja tarkoittaa sanaa "itsenäisyys".



Kuvia päähallista:

Kuvun halkaisija on 45 metriä, joka symboloi Indonesian itsenäisyysvuotta 1945.



Tästä ei kyllä ihminen paljon hehkeämmäksi pääse. :D



Viisi kerrosta moskeijassa kuvaavat islamin viittä peruspilaria eli viittä periaatetta: uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus.


Tassuttelua ilman kenkiä.


Ennen kuin moskeijaan saatiin kunnon kovaääniset kutsumaan väkeä rukoilemaan käytettiin tätä rumpua, jota käytetään vielä nykyäänkin kovaäänisen kanssa. Rummun ääni kuulemma kuuluu jopa parin kilometrin päähän. Rummun "kangas" on tehty lehmän ihosta. Rumpu on siitä erikoinen, että sitä käytetään vain tuolla. Rumpua ei esimerkiksi tunneta lähi-idän moskeijoissa.


Rumpu on tehty yhdestä puusta ja tarkalleen ottaen puun rungosta. En nyt muista mikä puu tuo oli enkä sitä mistä tuo tarkalleen ottaen oli tuonne kuljetettu, mutta yhdeltä Indonesian saarista kuitenkin.


Moskeija piti yllä myös partiotoimintaa.





Moskeijassa pystyi rukoilemaan samaan aikaan jopa 120 000 rukoilijaa. Pihalla oli tehty laatoilla jokaiselle oma "rukoilualue". Piha ei kuulemma täyty kuin juhlapyhinä, arkena pysytään sisätiloissa.


Moskeijassa oli myös koulua.


Laatikon ympärillä harjoitellaan pyhiinvaellusta.


Moskeijan minareetti ja taustalla Monas.

Istiqlal moskeijassa on vain yksi minareetti, toisin kuin yleensä. Minareetti on 66,66 metriä korkea (joka symboloi koraanin 6666 jaetta) ja sieltä kovaääniset pyytävät ihmisiä ruokoilemaan viidesti päivässä.


Lopuksi vielä pestiin jalat tuollaisen hanan alla. Oli kyllä todella hyvin ajateltu systeemi. Hana auki ja jalan pohjaa pyöriteltiin noiden metalliputkien päällä. Toimi!


Kaikinpuolin vierailu oli todella mielenkiintoinen ja avartava. Ennen olen vähän pelännyt Islamin uskoa, mutta väki moskeijassa oli todella ystävällistä ja vaikka minullakin tuntui olevan huivi välillä miten sattuu päässä, ei kukaan katsonut ilkeästi päälle. Ainoastaan kotimatkalla Jakartasta minua jäi vaivaamaan kysymys, että kun nuorilla naisilla on todella peittävä burqa päällä ja tulee passintarkastuksen aika, täytyykö heidän nostaa huivi siksi ajaksi pois?

 In January, we visited the Istiqlal mosque in Jakarta. The mosque has been built in honor of Indonesian independence 1945. I think the visit was very interesting and mind-expanding. People in the mosque were really friendly and did not see evil even if the scarf didn't covered my hair completely all the time. I can recommend that if you ever visit Jakarta, please take a visit to Istiqlal mosque. :)

- Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti